Voiko samalla kerralla puhua unelmista, rahasta, rakkaudesta ja sijoittamisesta?


Monesti raha yhdistetään unelmien toteuttamiseen. Jos on rahaa, voi ostaa unelmamökin järven rannalta, hankkia purjeveneen, matkustaa ympäri maailman tai jäädä kotiin lekottelemaan. Rakkaus ja sijoittaminen kuulostavat jo vähän kummallisemmalta kombinaatiolta. Silti kaikki nämä liittyvät läheisesti toisiinsa. Yhteinen nimittäjä niiden takana on neurokemia.

Aivoissa on noin sata miljardia hermosolua – noin puolet yötaivaalle kaartuvan Linnunradan tähtien määrästä. Hermosolut viestivät toiselle lukuisten välittäjäaineiden ja hormonien avulla.

Näin Emilia Vuorisalmi kuvaa uudessa kirjassaan keskushermoston monimutkaista ja hienosyistä kokonaisuutta. Sen välittäjäaineina toimivat hormonit, kuten dopamiini, serotoniini ja oksitosiini, vaikuttavat meihin koko ajan.

Välittäjäaineiden tasot näkyvät ihmisen käytöksessä, ja ne voivat ohjata myös sijoittamista. Toiset meistä ovat dopamiinivoittoisia, osalla toimintaa ohjaa vahvemmin serotoniini. Välittäjäaineiden painotuseroihin vaikuttaa koko eletty elämä, perimä, kasvuympäristö ja kokemukset.

Välittäjäaineista dopamiini pitää meidät liikkeessä, motivoi ja palkitsee. Jos dopamiini ohjaa toimintaa, sijoittaja on todennäköisesti valmiimpi ottamaan riskejä ja kokeilemaan rajojaan. Hänelle sijoittaminen voi olla myös jännityksen hakemista.

Serotoniini puolestaan saa hakemaan turvaa lähellä olevista ihmisistä ja se ohjaa lisäämään järjestystä elämään. Serotoniinivoittoinen sijoittaja kaihtaa riskejä ja painottaa sijoituksissaan turvallisia vaihtoehtoja. Kovan tuoton sijaan tärkeämpää on sijoitetun varallisuuden säilyminen turvassa. Sijoittamisen kautta ihminen voi hakea itselleen myös arvostusta.

Vallitseva osa suomalaisista näyttää olevan serotoniinipitoisia ihmisiä, joten Emilian tulkinnan mukaan ovat myös sijoittajina turvallisuushakuisempia kuin monet muut.

 

Mitä yhteistä sijoittamisella ja rakkaudella on?

Samat toimintaamme ohjaavat välittäjäaineet liittyvät myös rakkauteen.  Niin, rakkaus.

Parhaimmillaan ja pahimmillaan rakkauden tila on sietämätön ja samalla mahtava. Hormonien ja välittäjäaineiden vaikutuksesta rakastuminen on voimakas tila. Sitä ei kestäisi liian kauan. Onneksi elimistö tasaa tilannetta ja huumavaiheesta siirrytään rakastamisen tilaan.

Emilia Vuorisalmi heräsi viisi vuotta sitten kysymykseen, olisiko rakkauden kiintymysvaiheen tasainen rakkaushormonien virta ja sen tuomat terveyshyödyt mahdollista saavuttaa riippumatta siitä, onko ihminen parisuhteessa vai ei. Tässä vaiheessa nimittäin tilanne on välittäjäaineiden näkökulmasta optimaalinen: dopamiini, serotoniini ja oksitosiini virtaavat tasaisesti.

Emilia Vuorisalmi lähti tutkimusmatkalle, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten jokainen voisi luoda kiintymystilaa vastaavan neurokemiallisen tilan, jossa välittäjäaineet ovat sopivassa tasapainossa. Kirjaansa varten hän uppoutui poikkitieteelliseen projektiin. Hän luki tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita sekä haastatteli asiantuntijoita psykologian, neurotiedeteiden, fysiologian ja kemian aloilta.

Kirjassaan Rakkaus haltuun: Valjasta rakkaushormonisi terveeseen ja tasapainoiseen elämään  Emilia avaa reseptiään, jolla tätä optimaalista tilannetta on mahdollista tavoitella. Tavoitteena on hyvinvointi, jossa ihminen saisi jokaista hormonia kestävistä lähteistä. Koska vaarana on myös se, että vaikkapa dopamiinia tavoitellaan vääristä lähteistä, kuten peleistä, stressistä tai päihteistä.

Ytimessä on yhteys itseen

Vuorisalmen hyvinvoinnin resepti koostuu ytimestä ja kuoresta.

”Ydin auttaa ymmärtämään, mikä tekee omasta elämästä merkityksellisen. Kuorikerros puolestaan tarkoittaa kehollisia toimintoja, joilla voi tukea ytimen toimintaa. Hengitys, ravinto, liikunta ja riittävä palautuminen vahvistavat ydintä ja lisäävät elinvoimaa. Kun voimme henkisesti huonosti, ydin ei ole tasapainossa. Tällöin annamme ihmisten kohdella meitä huonosti ja silloin voi olla vaikea huolehtia oikeanlaisesta liikunnasta, ravinnosta ja palautumisesta”, Vuorisalmi sanoo.

Vuorisalmi on itsekin joutunut miettimään omaa elämäänsä ja sen ydintä. Mitä hän tekisi, jos rahalla tai muiden ihmisten mielipiteillä ei olisi väliä? Mikä olisi se todellinen unelma? Olisiko se jotain, mitä hän olisi halunnut tehdä jo lapsena?

Hänen omiksi arvoikseen nousi rakkauden ja perheen rinnalle vapaus ja rohkeus. Tämä pakotti hänet muutamaan elämäänsä. Vuorisalmi jätti täysipäiväisen ja kiireisen lääkärintyön ja nyt hän ottaa potilaita harvemmin vastaan. Päätöksen myötä aikaa jäi perheelle ja muille projekteille.

Toki monen unelman toteuttaminen, kuten työn vähentäminen, vaati säästöjä. Mutta ennen kaikkea se vaatii rohkeutta, rehellisyyttä ja uskoa.

”Minulle oli iso juttu poiketa normista. Olenko uskottava lääkäri, jos haluan näytellä, kirjoittaa ja vieläpä puhua hyvinvoinnista ja rakkaudesta? Mutta arvojen toteuttaminen teki minulle hyvää.  Pystyin niitä seuraamalla edistämään myös omaa terveyttäni. Nyt saan ja uskallan tehdä haluamani töitä ja pystyn viettämään paljon aikaa lasteni kanssa. Rohkeus ja rehellisyys itseäni kohtaan tekivät monesta unelmastani totta.”