Sumusta valoon
Pian maailma on erilainen, mutta kukaan ei vielä tiedä millainen.
Koronavirus on yhtä aikaa pysäyttänyt ja sekoittanut maailman.
Pandemiat ja epidemiat ovat aina sysänneet kehityksen pois raiteiltaan. Ne ovat historian taitekohtia. Koronaviruspandemiastakin seuraa jotain sellaista, mistä meillä ei ole vielä aavistustakaan. Kriisi vavisuttaa ja mukiloi yhtä lailla ihmisen sisintä, yhteiskuntia ja koko maailmanjärjestystä.
”Varmaa on vain, että maailma on tämän jälkeen erilainen. Nyt olemme sumussa”, Mandatum Lifen toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo. Hän suostuu kuitenkin spekuloimaan.
Niemisvirta arvelee, että kriisi muuttaa elämäämme hyvässä ja pahassa.
”Hyvää on se, että ihmiset näkevät, mikä on yhteiskunnan merkitys. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys vahvistuvat.”
Kriisi on jo yhdistänyt ihmisiä, vaikka he ovat joutuneet pysymään kodeissaan eristyksissä. Siitä voi nousta hyvää aikaan saava yhteiskunnallinen voima.
Ärhäkkä pikakurssi yhteiskuntaoppia
Pandemia on ollut monille ärhäkkä pikakurssi yhteiskuntaoppia: hyvinvointivaltion resurssit eivät pullahda taivaasta, yritykset eivät voi työllistää, jos niiden kassavirta kuihtuu, toimiva rahoitus on nykymaailmassa elinehto ja suomalainen koulu on kultaakin kalliimpi instituutio. Ja niin edelleen.
”Pahaa on se, että on yhteiskuntia, joita tämä voi repiä vielä enemmän hajalleen”, Niemisvirta sanoo.
Yhdysvalloissa on näillä näkymin presidentinvaalit marraskuussa. Niissä nähdään, hakevatko koronaviruksen murjomat amerikkalaiset yhtenäisyyttä vai karkaavatko he entistä kauemmaksi toisistaan. Vaaleihin mentäneen tilanteessa, jossa maassa on kymmeniä miljoonia työttömiä.
”Pelkästään maaliskuun viimeisellä viikolla työttömäksi ilmoittautui Yhdysvalloissa 3,3 miljoonaa ihmistä.”
Maailman suurimmassa taloudessa työttömyysluvutkin ovat omaa luokkaansa.
"Seuraavat 20–30 vuotta tämä on lähimuistissamme ja vaikuttaa kaikkeen.”
Kriisi on tuonut näkyville globaalin maailman riippuvaisuussuhteet. Se on paljastanut paitsi talouden ja terveyden tiiviin yhteyden myös sen, kuinka haavoittuvainen maailmantalous on tiheäksi keriytyneiden verkostojensa takia. Se on jo saanut jotkut kyselemään, olisiko järjestelmää syytä muuttaa.
”Protektionismi oli nousussa jo ennen kriisiä. Tämä on bensaa sen liekkeihin.”
Niemisvirta veikkaa, että kansallisvaltioissa agendalle nousevat huoltovarmuus ja omavaraisuus.
Markkinareaktioiden hurjuus tuli yllätyksenä Niemisvirrallekin, vaikka riskienhallinta on hänen johtamansa Mandatum Lifen bisneksen ytimessä.
”Pakko myöntää, että emme mekään nähneet koronan todellista vaikutusta markkinoihin, jotta olisimme ehtineet reagoida siihen täysimittaisesti.”
Koronan vaikutukset tosin vilahtivat mielessä vuodenvaihteessa.
”Vakuutusyhtiöiden bisnes on varautuminen. Mandatum Lifen missio on yksityishenkilöiden ja yritysten vaurastuttaminen, joka kattaa niin varallisuudenhoidon kuin henkilöriskien turvaamisen.”
Finanssikriisin opit muistissa
Käytännön koronatoimiin Mandatum Life ryhtyi helmikuun alussa. Silloin se perusti lähes päivittäin kokoontuvan valmiusryhmän. Maaliskuun alussa vieraiden tulo kriisialueilta kiellettiin, ja 12. maaliskuuta väki siirtyi etätöihin.
”Halusimme suojella asiakkaitamme ja työntekijöitämme. Työntekijät ovat tärkein voimavaramme”, Niemisvirta perustelee.
Samankaltaisia toimia on sittemmin tehty muissakin suomalaisyrityksissä.
Onni onnettomuudessa on, että finanssikriisistä on kulunut vain kymmenen vuotta. Sen läksyt ovat vielä muistissa, ja Niemisvirran mukaan niistä onkin nyt otettu oppia.
Vastuullinen yritystoiminta on yhtäältä pieniä, konkreettisia tekoja, kuten valmiusryhmän kokoontumisia, ja toisaalta jättimäisten kysymysten pohtimista. Miten käy maailman rahoitusjärjestelmälle? Hajoaako euro? Entä EU? Pystyvätkö valtiot maksamaan pandemian aikana ottamiaan velkoja? Nouseeko Kiina maailmanvaltiaaksi Yhdysvaltojen tilalle? Miten käy ilmastonmuutoksen hillitsemisen? Mitkä alat nousevat ja mitkä nuupahtavat? Muuttuuko vastuullinen sijoittaminen jotenkin? Mitä kokonaan uutta ilmaantuu?
Päälle vyöryy mietittävää.
Se tiedetään, että pandemia muuttaa yritysten, sijoittajien ja kaikkien käsitystä riskistä.
Niemisvirran mukaan se saa kansallisvaltiot, yritykset, kaikki toimijat varautumaan uudella tavalla.
”Nyt toteutuneesta, aiemmin tuntemattomasta riskistä on tullut tunnettu ja analysoitu riski meidän sukupolvellemme. Seuraavat 20–30 vuotta tämä on lähimuistissamme ja vaikuttaa kaikkeen.”