Yrityspäättäjä – tunnetko nämä 4 tulevaisuusskenaariota?

Onko yrityksesi varautunut talouden pakotettuun nollakasvuun? Entä mitä tapahtuisi toimialallasi, jos patriotismi, protektionismi ja populismi hallitsisivat globaaleja markkinoita?

Risto E.J. Penttilä, kuvat: Julia Koivulanaho

Kansainvälisten suhteiden konsultointiyritys ja ajatushautomo Nordic West Office kartoitti neljä mahdollista skenaariota globaalin toimintaympäristön kehitykselle vuosille 2021–2026. Mukana skenaarioita luomassa oli 16 suomalaisyritystä, joiden edustajat kiersivät maailmaa yhdeksän kuukauden ajan eri alojen asiantuntijoita tavaten.

Tulevaisuuden skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista tulevaisuuden tiloista sekä tapahtumista, jotka johtavat näihin tulevaisuuksiin.

Nordic West Officen toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan kyse ei kuitenkaan ole ennustamisesta.

”Skenaariot eivät ole ennusteita, ne ovat loogisesti pitäviä mahdollisia maailmoja. Skenaario voidaan luoda vain sellaisesta tulevaisuudesta, johon voidaan ajatella looginen polku. Kyse ei ole myöskään todennäköisyyksistä, koska muuten ajattelusta jäisi uupumaan epätodennäköisyyksiä, joilla voi olla valtava vaikutus tulevaisuuteen”, Penttilä sanoo.

Suunnitelmallisuudella vähemmän paniikkia

Miksi tulevaisuuden skenaarioita ylipäätään luodaan? Otetaan esimerkiksi 1970-luvun globaali öljykriisi.

Öljynviejämaiden järjestö OPEC julisti vuonna 1973 kauppasulun sellaisia maita vastaan, jotka järjestön mukaan olivat tukeneet Israelia Jom Kippur -sodassa. OPEC päätti samalla rajuista öljyn hinnan korotuksista. Suurin osa länsimaisista instituutioista ja yrityksistä ei ollut varautunut kriisiin, mutta yksi oli. Royal Dutch Shellin johto oli luonut tulevaisuuden skenaarioita, joista yksi johti juuri näihin tapahtumiin.

”Shell itse arvioi päässeensä 3–5 vuotta kilpailun edelle kiitos skenaarioiden”, Penttilä toteaa. ”Yrityksissä, joissa kriisiin ei ollut varauduttu, ei ollut valmiita investointi- eikä vetäytymissuunnitelmia eikä näkemystä siitä, mikä olisi uuden strategian ydin. Samaan aikaan kun kilpailijat panikoituivat, Shell otti valmiit suunnitelmat hyllystä.”

Esimerkkejä löytyy myös lähempää. Elinkeinoelämän valtuuskunnassa tehtiin vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen skenaarioharjoitus. Yhden skenaarion mukaan BRIC-maat, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, tulisivat viemään maailmantalouden kehitystä eteenpäin. Talouden asiantuntijat eivät uskoneet, että kehittyvien maiden taloudet voisivat kukoistaa samaan aikaan kun länsimailla menisi heikosti, sillä aiemmin käyrät olivat menneet aina samaan suuntaan. Tämä skenaario kuitenkin toteutui, ja BRIC-maat ylläpitivät maailmantaloutta finanssikriisin jälkeen useamman vuoden.

Risto E.J. Penttilä

”Kyse ei ole todennäköisyyksistä, koska muuten ajattelusta jäisi uupumaan epätodennäköisyyksiä, joilla voi olla valtava vaikutus tulevaisuuteen.”

 

Penttilän mukaan tulevaisuuden skenaariot ovat aina parhaimmillaan työkalu, jonka avulla yritykset voivat systemaattisesti valmistautua liiketoimintaympäristön rajuihinkin muutoksiin. Pelkkä skenaarioiden laatiminen ei kuitenkaan riitä. Muuttuvaa maailmaa on seurattava jatkuvasti.

Skenaarioprojektissa luotiin nelikenttä, jonka avulla mukana olevat yritykset käyvät 2-4 kertaa vuodessa läpi talouden, teknologian, ajan hengen ja politiikan suuntaa. Samalla yritykset arvioivat niiden kannalta kriittisten kysymysten kehitystä.

”Erilaisiin potentiaalisiin skenaarioihin varautumalla voi menestyä kilpailijoita paremmin isojen muutosten ja kriisien keskellä. Skenaarioiden avulla yritys voi luoda yhteisen sanaston ja näkemyksen mahdollisista tulevaisuuksista sekä seurata kansainvälistä kehitystä mahdollisimman kevyellä tavalla”, Penttilä toteaa. ”Monissa yrityksissä seurataan kansainvälisiä medioita, mutta seurannan systemaattisuus ja kokonaiskuvan luominen tuottavat haasteita.”

Neljä skenaariota maailmasta

1. Kiina-vetoinen Xi Jinpingin maailma

Kiina-vetoisessa maailmassa Kiina ottaa Amerikan roolin ja länsi jakautuu. Globaali vuosittainen kasvu on 3 prosenttia ja ilmasto lämpenee kolme astetta vuoteen 2050 mennessä.

2. Teknologia- ja markkinavetoinen Kybermaailma

Kybermaailmassa teknologia valloittaa tuoden sekä vaurautta että suuria muutoksia teknologiayhtiöiden johdolla. Markkinat ovat vahvat, kansalliset instituutiot heikot. Globaali vuosittainen kasvu on 4 prosenttia ja ilmasto lämpenee kaksi astetta vuoteen 2050 mennessä.

3. Populismin, patriotismin ja protektionismin ohjaama Sotarumpu

Sotarumpu on patriotismin, protektionismin ja populismin maailma, jossa vuosittainen kasvu on prosentin tasolla ja ilmasto lämpenee neljä astetta vuoteen 2050 mennessä.

4. Vapaaehtoinen tai pakotettu nollakasvun Downshift

Downshift-skenaariossa paikalliset markkinat ja keikkatalous hallitsevat. Vuosittainen globaali kasvu on nollassa ja ilmasto lämpenee alle kaksi astetta vuoteen 2050 mennessä.


Kaikissa neljässä skenaarioissa on hyvät ja huonot puolensa, perspektiivistä riippuen. Mikä näistä skenaariosta olisi Pohjoismaiden taloudelle positiivisin?

”Yritysjohtajat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että sekä Kiina-vetoinen että Kybermaailma olisivat molemmat hyviä skenaarioita Pohjoismaille. Itsekin uskon molempien olevan hyviä, vaikkakin kallistun hieman Kybermaailman puolelle. Tässä skenaariossa vapaakauppa toimisi teknologiavetoisesti. Suomessa on korkeaa teknologiaa ja osaaminen on erinomaista. Meillä on edellytykset pärjätä loistavasti”, Penttilä pohtii ja jatkaa:

”Skenaarioissa pitää kuitenkin muistaa, ettemme tiedä, mikä näistä toteutuu vai toteutuuko esimerkiksi jonkinlainen yhdistelmä.”

Irti menneestä

Penttilän mukaan kannattaa irtautua ajatuksesta, että palaisimme vanhaan integraation, vapaan kaupan ja globalisaation maailmaan sekä olla lukkiutumatta yhteen olettamukseen tulevasta. Hän korostaa äärivaihtoehtojen miettimisen tärkeyttä ja kehottaa luomaan esimerkiksi kolme skenaariota sekä pohtimaan, mitkä vaikutukset näillä kaikilla kolmella on. Näin synnytetään mielikuvia tulevaisuudesta. Kun tulevaisuus sitten on täällä, on yrityksessä jo käyty läpi, mitä tämä tulevaisuus heille tarkoittaa.

Risto E.J. Penttilä

Skenaariot ovat työkalu, jonka avulla yritykset voivat systemaattisesti valmistautua liiketoimintaympäristön rajuihinkin muutoksiin.

 

Maailmassa tapahtuu paljon, eikä kukaan voi seurata kaikkea. Yritysten johtoryhmissä ollaan tottuneita jakamaan vastuita bisnessektoreiden mukaan, mutta vastuuta olisi hyvä jakaa myös maailman seuraamisesta.

”On hyvä jakaa seuraamisvastuu johtoryhmän kesken. Joku seuraa esimerkiksi Kiinaa ja USA:n kauppasotaa, joku ilmastokeskustelua. Näin saadaan aikaiseksi paremmin strukturoitua keskustelua ja systematiikkaa toimintaympäristön seurantaan”, Penttilä toteaa.

 

Lue koko raportti täältä.

Jaa artikkeli