Suur-Seudun Osuuskauppa – ”Henkilöstön palkitsemisen on oltava helposti ymmärrettävää”
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO uudisti tulospalkkiojärjestelmänsä tehdäkseen palkkiomallista tasapuolisemman ja oikeudenmukaisemman. Henkilöstöjohtaja Hanna Somersalo ja toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen kertovat, miten uudistus tehtiin käytännössä.
Ensin uudistettiin tulospalkkiojärjestelmä: ”Panosta pohjatyöhön”
SSO toimii kahdeksassa kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueella ja on alueensa merkittävin vähittäiskaupan yritys. Henkilöstöjohtaja Hanna Somersalo kertoo, että SSO:ssa palkkiomallin uudistamisessa tärkeää oli huolellinen pohjatyö.
”Tiedonkeruulla ja pohjatyöhön panostamalla varmistimme, että saimme erilaiset näkökulmat huomioitua niin, että malli tuntuisi omalta kaikissa liiketoimintayksiköissä. Henkilöstön palkitsemisen on oltava helposti ymmärrettävää”, Somersalo sanoo.
SSO:ssa toivottiin yksinkertaisuutta ja että palkitsemisen toiminnan ohjaavuutta voitaisiin seurata.
”Halusimme, että osa palkkioista tulisi koko henkilöstön onnistumisesta. Asiantuntija haastatteli toimialajohtoa ja ryhmäpäälliköitä, jotta pääsimme rakentamaan yhteistä näkemystä uudesta mallista.”
Seuraavaksi rakennettiin tulosmittarit eli miten onnistumista yksiköissä seurataan. Onnistumista pyrittiin mittaamaan monipuolisesti siten, että sekä taloudellinen että laadullinen näkökulma tulisi huomioiduksi.
Palkkiorahasto mahdollisuutena: ”Koko henkilöstö mukaan”
Tulospalkkiojärjestelmän muokkauksen jälkeen SSO:ssa lähdettiin rakentamaan Palkkiorahastoa. Rahaston piiriin kuuluu koko henkilöstö ja se on perustettu yhdessä henkilöstön kanssa. Jokainen työntekijä voi vuosittain päättää, rahastoiko tulospalkkioitaan vai ei. SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläisen mukaan sekä yritykselle että henkilöstölle Palkkiorahaston käytössä on vain voitettavaa.
”Henkilöstö sai uuden edun, jota jokainen voi hyödyntää oman henkilökohtaisen päätöksen pohjalta. Rahastointi on todella hyvä valinta, koska se tarjoaa selvästi käteispalkkioita suuremmat palkkiot ja erittäin tehokkaan säästämisen välineen”, Jääskeläinen sanoo.
Rahaston avulla työnantaja pystyy maksamaan samalla euromäärällä isompia palkkioita, koska rahastoon maksettavista palkkioista ei makseta työnantajan lakisääteisiä sivukuluja. Sen lisäksi jäsen hyötyy ammattimaisen sijoitustoiminnan tuotoista. Halutessaan Palkkiorahastosta voi nostaa rahaa vuosittain. Pitkän aikavälin säästäjät voivat jättää varat kasvattamaan korkoa korolle.
Arjessa mukana: ”Muista viestintä ja avoin keskustelu”
Hyvä palkitseminen vaatii enemmän kuin perustamisvaiheen panostukset. Tulospalkkioiden avulla voidaan viestiä yritykselle tärkeistä asioista: tavoitteista ja hyvistä suorituksista. Ilman hyvää viestintää ja avointa keskustelua hyväkin palkitsemismalli jää ontoksi.
”Koska Palkkiorahasto on suurimmalle osana henkilöstöä uusi mahdollisuus ja toimintatapa, asiaan tutustuminen vie aikaa”, Somersalo sanoo.
Sekä Jääskeläinen että Somersalo korostavat viestinnän merkitystä sekä tulospalkkiojärjestelmän uudistamisessa että palkkiorahaston rakentamisessa.
”Keskustelua ja asioiden läpikäymistä ennakkoon ei voi tehdä liikaa. Tieto järjestelmästä lisää tyytyväisyyttä siihen”, toteaa Jääskeläinen.