Varavoima ja voimavara
Kunnianhimoinen yrittäjä ansaitsee hyvän hallituksen. Etevä hallitus osoittaa kehityksen suunnan ja katsoo kylmästi asioita, jotka kuumentavat yrittäjän.
Joillekin yrittäjille riittää se, mitä laki määrää. Hallitus on kulissi, johon nimetään vaimo tai koulukaveri. Kasvuyritysten tilanne on toinen. Ennemmin tai myöhemmin edessä on se päivä, jolloin yrittäjä ja hänen johtoryhmänsä tarvitsevat tuekseen etevän hallituksen, joka valmentaa yritystä uudelle tasolle.
Ulkopuoliset hallituksen jäsenet esittävät tuoreita näkökulmia, jotka rikastavat yrityksen toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvää keskustelua. Tietoisuus kriittisten aivojen olemassaolosta nostaa usein kokousten tasoa jo ennakkoon. Palaverit ovat aiempaa paremmin aikataulutettuja, ja ne valmistellaan huolellisemmin. Keskustelut nousevat aiempaa korkeammalle strategiselle tasolle.
”Täysin sisäisesti rakennetut hallitukset kamppailevat yrityksen operatiivisten haasteiden ja strategisten haasteiden välillä”, sanoo Jussi Lystimäki, joka johtaa mediakonserni Schibstedtin luokiteltujen medioiden Suomen toimintoja. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus kasvuyhtiöiden perustamisesta, neuvonantajan roolista ja hallitustyöskentelystä.
”Tällöin jää vähemmän aikaa paneutua yrityksen suuntaan, strategisiin valintoihin, avainhenkilöiden motivaatioon, asiakaskenttään ja kasvumahdollisuuksiin.”
Lystimäki sanoo, että hallituksen työskentelyn läpinäkyvyys ja avoimuus voivat yllättää laajoihin vapausasteisiin tottuneen yrittäjän.
”Tämä voi olla haaste yrittäjälle, joka on tottunut tekemään päätökset ja linjaukset lenkkipolulla tai keittiön pöydän ääressä.”
Pahimmillaan hallitus voi tuntua yrittäjästä ja yrityksen johdosta ylimääräiseltä vaivalta. Näin käy, jos hallituksen rooli ja tavoitteet eivät ole selvät.
Parhaimmillaan hallitus on yrittäjän ja johdon jatkuva sparraaja. Se antaa tukea, keskustelee yrityksen suunnasta ja esittää näkemyksiä siitä, miten yhtiön arvoa parhaiten kehitetään valituilla markkinoilla. Hyvin rakennettu hallitus tarjoaa kokouksissa toimitusjohtajalle ja yrittäjälle hänen parhaan työpäivänsä.
”Hallitus on voimavara, joka kirkastaa yrityksen kasvusuunnan, nopeuttaa kasvua ja auttaa löytämään fokuksen strategian toteuttamiselle”, Lystimäki sanoo.
”Hallitus varmistaa, että yrityksen omistajien tahtotila toteutuu. Yrityksen johto voi keskustella hallituksen kanssa arjen kasvuhaasteista ja kilpailukyvyn keskeisistä oletuksista.”
Jäitä, kun välit kiristyvät
Ulkopuolinen hallituksen jäsen on tärkeä myös silloin, jos yrityksen johdossa toimivien omistajayrittäjien välit kiristyvät. Hän voi katsoa asioita kiihkottomasti ja tunteettomasti, kun taakkana ei ole yhteistä historiaa, ystävyyttä tai painavaa omistusta.
”Yritys ei voi olla ikuisesti start up -vaiheen fail fast moodissa, jos se haluaa kasvattaa liiketoimintaansa”, muistuttaa hallitusammattilainen Kimmo Rasila.
”Hallituksen tehtävä on lopettaa sellaisten asioiden tekeminen, joita ei koskaan olisi pitänyt edes aloittaa.”
Ulkopuolinen hallitusjäsen nostaa usein esille vaiettuja asioita.
”Muistan yhdenkin yrityksen, jossa oli pitkään viety eteenpäin kehitysprojektia vain, koska se oli yhden omistajan lempilapsi. Siihen puuttuminen aiheutti paljon mielipahaa”, Rasila muistelee.
Hallituksen on osattava tasapainottaa riskinottoa varsinkin kasvuyrityksissä.
Toimitusjohtajan tai yrittäjän riskinottohalut voivat olla vaikeiden vuosien jälkeen kateissa. Näin kävi muun muassa Mikael Gummerukselle, joka on web-kehitysvälineitä tuottavan Frosmon perustaja ja toimitusjohtaja. Hän halusi satsata kotipesän turvaamiseen ja oli hyvin varovainen kansainvälistymisen vaatimien investointien kanssa.
”Hallitus muistutti riittävän monta kertaa, että meillä pitää olla rohkeutta toteuttaa suunnitelmiamme. Hallituksen ja toimitusjohtajan on yhdessä ymmärrettävä, missä vaiheessa toimintaa kannattaa skaalata. Visio on pidettävä koko ajan kirkkaana”, Gummerus sanoo.
Kopterista näkee kauas
Kimmo Rasilalla on täyspäiväisen hallitusammattilaisen tyypillinen tausta: 23 vuotta IBM:llä, sitä seurannut ”halu tehdä jotain muuta”, ensimmäinen hallituspaikka tuttuun yritykseen vuonna 2002 ja sen jälkeen katkeamaton virta hallituspaikkoja.
Hallituksen jäsenillä on runsaasti tehtäviä ja vastuita, mutta Rasila tiivistää perustehtävät kahteen keskeiseen. Ensimmäinen on yrityksen tavoitteiden kirkastaminen ja ohjaaminen kohti niitä. Toinen on yrityksen laillisesta ja eettisesti kestävästä toiminnasta huolehtiminen eli governance.
Yrityksen tavoitteiden määrittelyssä ja kurssilla pitämisessä Rasila käyttää helikopterivertausta.
Hänen mukaansa hallitus näkee kopteristaan kauas. Se tuntee yrityksen historian, ymmärtää nykyisen toiminnan ja havaitsee tulevan maaston.
”Korkealta katsomalla on hyvä neuvoa, miten tavoitteisiin päästään. Helikopteri voi myös laskeutua nopeasti alas ja tulla auttamaan johtoa operatiivisessa toiminnassa. Hallitus ei mene mukaan arjen taisteluihin, mutta auttaa pelastamaan kriiseistä”, Rasila kertoo.
Governance laitetaan kuntoon usein vasta ensimmäisen ulkopuolisen hallitusjäsenen myötä, sillä hän näkee sen puutteet selvemmin kuin yrityksen toiminnassa pitkään mukana olleet.
”Prosessien, raportoinnin ja sopimusten yhtenäistäminen on tärkeä asia yrityksen kehittämisessä”, Gummerus sanoo. Tuloksenteon edellytykset paranevat, kun arkiset rutiinit sujuvat ripeästi ja joustavasti.
Raha sitouttaa jäsenen
Mikael Gummeruksen yrityksellä ei oikeastaan ollut hallitusta, kun se perustettiin. Tarina on tyypillinen. Yrittäjät ovat hyvin yksin, kun he aloittavat.
Oikea hallitus saatiin kasaan, kun Frosmoon tuli mukaan enkelisijoittajia. Sijoittajat toimivat johdon tukena ja tarjosivat nuorelle yritykselle muutakin kuin rahaa.
”Hallituksen jäsenet sitoutuivat vahvasti yritykseen. He tukivat isoissa sopimus ja rahoitusneuvotteluissa sekä auttoivat ongelmatilanteissa, kuten ikävissä irtisanomisissa”, Gummerus kertoo.
Gummerus ei suosittele ulkopuolisia hallitusjäseniä alkuvaiheen ongelmissa painivaan yritykseen, jos heillä ei ole oman sijoituksen tuomaa intressiä. Aloittavan yrityksen tilanteet ovat raastavia sekä yrittäjille että hallitukselle.
”Me olimme jo pelkästään taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, ettei meillä ollut mahdollisuuksia palkata ulkopuolista hallitusjäsentä. Ulkopuolisen olisi ollut aika vaikea ottaa vastuuta niin epävarmasta tilanteesta.”
Verkon ja radion voimalla
Ulkopuoliset jäsenet astuvat hallituksiin usein enkelisijoitusvaiheen jälkeen, kun institutionaaliset sijoittajat haluavat edustajansa hallitukseen. Tällöin haetaan kokeneita hallitusammattilaisia, joilla on erityisosaamista.
Yrittäjät ja omistajat ovat havahtuneet globalisaation ja digitalisaation paineessa siihen, että ammattimainen hallitustyöskentely edistää merkittävästi yrityksen menestystä.
Frosmon ensimmäinen ulkopuolinen hallitusjäsen nimitettiin vuonna 2015, kun Avaus Consultingin perustaja ja Siilin hallituksen jäsen JP Virtanen astui remmiin. Hän saa seurakseen toisen ulkopuolisen jäsenen tänä vuonna.
Virtasen kaltaisia henkilöitä – bisneksen ammattilaisia, joilla on kokemusta sekä hallitustyöstä että näyttöä kasvuyrityksen tukemisesta – ei löydy Suomesta kovin helposti. Siksi kasvuyritykset joutuvat haalimaan hallituksiinsa osaajia samoista pienistä piireistä.
Verkostot ja puskaradio ovat tehokkaita keinoja hallituksen jäsenten rekrytoinnissa. Frosmossa kokeiltiin myös kylmiä yhteydenottoja, mutta menestys oli huono. Nimilista jäi hyvin lyhyeksi.
”Valitut henkilöt olivat tarkoin käsin poimittuja ja heidän osaamisensa tunnettiin hyvin. Toimitusjohtajan näkökulmasta on tärkeää, että nämä henkilöt ovat käyneet saman kehityspolun kuin me”, Gummerus sanoo.
Jussi Lystimäki korostaa hallituksen rekrytoinnissa hallituksen kokonaisuutta, tiimiä.
Hallituksessa tulee olla osaamista ja kokemusta yrityksen toimintaympäristöstä, toiminnan luonteesta, liiketoiminnasta ja asiakaskentästä.
”Hyvä ja aktiivinen hallitustiimi kykenee ohjaamaan yhtiön kehitystä sellaiseen suuntaan, jossa sekä yhtiön omistajaarvo että kilpailukyky markkinoilla kehittyvät nopeammin kuin sellaisen yrityksen, jolla on heikko ja passiivinen hallitus”, Lystimäki sanoo.
Näin hallitus onnistuu
Hallituksen jäseniltä vaaditaan hallitustyöskentelyn prosessien hallinnan ja oman erityisosaamisen lisäksi yhteistyötaitoja ja kriittistä ajattelua. Onnistumisen kulmakiviä ovat:
Vision kirkastus. Hallitus määrittelee suunnan ja tavoitteet yrityksen omistajien valtuutuksella ja ohjaa johtoa toteuttamaan strategiaa. Muuttuvissa tilanteissa hallitus arvioi vaihtoehtoja, kyseenalaistaa valitun linjan ja tarvittaessa korjaa kurssia.
Kommunikointi. Hallituksen sisällä on avoin ja tasapuolinen keskustelukulttuuri. Hallituksen jäsenet kykenevät edistämään sovittuja asioita erilaisten ihmisten kanssa. Vaikeita asioita ja ristiriitoja ei kaihdeta, vaan ne ratkaistaan.
Roolitus. Jokainen hallituksen jäsen tuntee häneen ja koko hallitukseen kohdistuvat odotukset. Olenko ovien avaaja, valmentaja, aidankaataja vai kumileimasin? Hallituksen jäsenet tietävät, millaisten taitojen, taustan ja ominaisuuksien takia heidät on valittu.
Kemia. Hallituksessa vallitsee hyvä yhteishenki. Kaikki ovat hyväksyneet yhteistyön pelisäännöt.
Energia. Hallitus luo työskentelyllään energiaa niin, että johto haluaa tulla hallituksen kokoukseen ja lähtee sieltä intoa puhkuen.
Ei kavereille. Onko minulla riittävä etäisyys yritykseen? Päätöksenteko perustuu silloin faktoihin ja tilanneanalyysiin eikä tunteisiin.