Sisäinen yrittäjyys lentoon – näin saat henkilöstön kiinnostumaan yrityksen menestyksestä

Henkilöstön ottaminen mukaan yrityksen omistajiksi on fiksu päätös, sanoo Innovan toimitusjohtaja Jani Mikkola. Helpommin hallinnoitava vaihtoehto suorille osakejärjestelyille on Palkkiorahasto. Sen avulla työntekijöiden palkkioita voidaan sijoittaa yhtiön omiin osakkeisiin ja tehdä näin työntekijöistä yrityksen omistajia. Pienestäkin omistusosuudesta voi seurata paljon positiivista: yrittäjähenkisyys ja yhteinen vastuu lisääntyvät.
Kuvat: Tomi Parkkonen

Henkilöstön ottaminen mukaan yrityksen omistajiksi on fiksu päätös, sanoo Innovan toimitusjohtaja Jani Mikkola. Helpommin hallinnoitava vaihtoehto suorille osakejärjestelyille on Palkkiorahasto. Sen avulla työntekijöiden palkkioita voidaan sijoittaa yhtiön omiin osakkeisiin ja tehdä näin työntekijöistä yrityksen omistajia. Pienestäkin omistusosuudesta voi seurata paljon positiivista: yrittäjähenkisyys ja yhteinen vastuu lisääntyvät.

Osake- ja optio-ohjelmat kuuluvat monen yrityksen palkitsemisvalikoimaan. Niiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta yrityksen menestykseen omistajuuden avulla – tai kuten monet yritykset itse määrittelevät ”kannustaa työskentelemään omistaja-arvon kasvattamiseksi”. Osakeomistuksen ajatellaan ohjaavan työskentelyä ja suoritusta yrityksen tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan.

Erityisesti pörssiyhtiöiden ja muiden suurten yritysten johdolle ja avainhenkilöille osakepohjaiset palkitsemismallit ovat jo vakiintunut käytäntö. Omistajuudella palkitaan ja sitoutetaan parhaita työntekijöitä usein myös asiantuntijayrityksissä, kuten laki-, tilintarkastus- tai mainostoimistoissa.

”Koko henkilöstölle suunnattuja osakeohjelmia on Suomessa vähemmän; pörssiyhtiöistä esimerkiksi Nokia, Konecranes, Cramo ja Outotec ovat hyödyntäneet koko henkilöstön järjestelyjä. Vielä 90-luvun loppupuolella erilaiset henkilöstön optio-ohjelmat olivat suosittuja”, Jani Mikkola kertoo.

Monet luopuivat optio-ohjelmista, mutta nyt yhä useampi työnantaja haluaa jälleen kiinnittää avainhenkilöiden lisäksi koko henkilöstönsä huomion siihen, mikä merkitys heidän omalla työllään on yrityksen tuloksentekokyvylle.

”Trendi on selvästi se, että yrityksissä halutaan toimia vastuullisesti ja huolehtia henkilöstöpolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa henkilöstön hyvinvointiin panostamista ja työtyytyväisyyden tukemista. Sillä on myös positiivinen vaikutus yrityksen tulokseen”, Mikkola painottaa.

Vaikka kaikki varat yhtiön omaan osakkeeseen

Koko henkilöstön palkitseminen kiinnostaa nyt aiempaa selvästi enemmän. Siitä kertoo myös Palkkiorahastojen eli henkilöstörahastojen suosion kasvu1. Palkkiorahasto kuuluu palkitsemisratkaisuissa samaan kategoriaan kuin osakeohjelmat. Palkkiorahasto tarjoaa työntekijöille helpon tavan säästää ja sijoittaa työnantajan maksamia palkkiota, kuten tulospalkkioita.

Mikkolan mukaan erityisesti rahastojen nykyinen muoto, jossa omien palkkioiden rahastointi on vapaaehtoista, toimii hyvin koko henkilöstön osake- tai optio-ohjelman vaihtoehtona.

”Palkkiorahasto sijoittaa varojaan sovitun sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahasto voi siis käytännössä parhaimmillaan sijoittaa koko varallisuutensa työnantaja-yhtiön osakkeeseen. Rajoituksena on vain rahaston likviditeetistä huolehtiminen”, Mikkola kertoo.

”Suomessa esimerkiksi Nokian Renkaat korvasi koko henkilöstön optiojärjestelmän voittopalkkiojärjestelmällä, jossa palkkiot maksetaan suoraan yhtiön osakkeeseen sijoittavaan rahastoon. Toinen hyvä esimerkki rahastosta, jonka tarkoituksena on antaa koko henkilöstölle mahdollisuus sijoittaa työnantajan osakkeisiin, on terveysteknologiayritys Revenio Groupin viime vuonna perustettu rahasto.”

Revenion rahastossa kantava ajatus on, että työntekijät voivat säästää ja sijoittaa palkkioitaan pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti, ja samalla he pääsevät hyötymään yhtiön arvonkehityksestä.

Palkkiorahasto on osakeohjelmiin verrattuna edullinen ja helposti hallinnoitava järjestely. Kun yritys on perustanut rahaston, jokainen työntekijä liittyy automaattisesti sen jäseneksi. Hallinnointipalvelun voi ulkoistaa mukaan lukien työntekijöiden asiakaspalvelun rahastoasioissa.

”Erityisesti laajoissa henkilöstöratkaisuissa Palkkiorahasto on edullisempi vaihtoehto kuin osakeohjelmat. Rahasto on vain yksi sijoittaja, kun taas osakeohjelmissa joudutaan tekemään osakkeeseen liittyvät transaktiot jokaisen mukana olevan työntekijän kanssa erikseen”, Mikkola huomauttaa.

”Rahasto on myös joustavampi siten, että työsuhteen päättyessä työntekijät saavat osuutensa rahastossa automaattisesti ulos, eikä yrityksen omistajiksi jää aikojen saatossa kasvavaa joukkoa yrityksen ulkopuolisia henkilöitä.”

Palkkiorahaston toimintamalli ja ominaisuuden perustuvat Suomessa lainsäädäntöön. Rahastoon laitetaan suoraan työnantajalta tulevia, verottamattomia bruttopalkkioita, joita rahasto sijoittaa eteenpäin. Osakeohjelmiin taas sijoitetaan nettopalkkaa, eli rahaa josta on verot jo maksettu. Sijoitettavassa summassa on jo lähtökohtaisesti iso ero, ja lisäksi rahaston kautta saa ansiotuloverohuojennuksen myös varoja nostaessa.

Kokemusten mukaan omistus johtaa parempiin päätöksiin

Olipa yhtiön omistajuuden jakaminen toteutettu millä tavalla tahansa, koko henkilöstölle tehdyn ratkaisun hyödyt yritykselle ovat selkeät. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten henkilöstön tyytyväisyys korreloi yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa.

”Johtamiseen ja työn sisältöön liittyvien näkökulmien lisäksi keskeinen työmotivaation lähde on oikeudenmukainen palkitseminen. Jos työnantaja voi helposti järjestää koko henkilöstölleen samanlaisia mahdollisuuksia kuin johdolle, kannattaa mahdollisuuteen todellakin tarttua”, Mikkola arvioi.

”Kun omistajien ja henkilöstön intressit ovat yhtenäiset, voi vain voittaa.”

Tekniikka & Talous -lehti kertoi aiemmin keväällä vaasalaisyrityksestä, jossa huomattavan iso osa työntekijöistä oli otettu mukaan omistamaan yritystä3. Seurauksena henkilöstö alkoi seurata yrityksen asioita tarkemmin ja tehdä pitkällä aikavälillä yhtiön arvon kannalta järkevämpiä päätöksiä.

VEO Oy:n toimitusjohtaja Marko Ekman kertoi haastattelussa, että omistajina yrityksen työntekijät kokevat tiettyä ylpeyttä. Vaikka omistusta olisikin vain pieni osa, se antaa tunteen yhtiön arvosta, hän toteaa.

VEO:n palkitsemisfilosofian takana on Tekniikka & Talouden mukaan ajatus yrittäjyydestä. Mikkola arvioi, että erityisesti pk-yrityksissä omistajuuteen liittyvät ratkaisut lisäävät selvästi yrittäjähenkeä tai niin kutsuttua sisäistä yrittäjyyttä.

”Kun omistat osan yrityksestä ja omat ansiosi paranevat työnantajan tehdessä parempaa tulosta, niin onhan konkreettista ja motivoivaa. Samalla lisääntyy ymmärrys yrityksen liiketoiminnasta ja myös tunne yhteenkuuluvuudesta: halutaan ottaa vastuuta yhteisestä tekemisestä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta.”